Vain tyhmä ei liity työttömyyskassaan

Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa lomautuksen tai työttömyyden osuessa kohdalle. Ansiopäiväraha on keskimäärin kaksi kertaa Kelan työttömyyspäivärahaa suurempi.

Ansiopäiväraha rahoitetaan palkasta perittävillä pakollisilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Joka ikisestä palkkaeurosta pidätetään automaattisesti 1,25 senttiä työttömyysvakuutusmaksua.

Jokainen palkansaaja osallistuu siten ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen, myös työttömyyskassoihin kuulumattomat työläiset, vaikka eivät itse ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Pienellä vapaaehtoisella lisämaksulla eli työttömyyskassan jäsenmaksulla vakuutat itsesi työttömyyden varalta.

Kelan peruspäiväraha on aina sama 723 euroa kuukaudessa, riippumatta työttömyyttä edeltäneestä palkkatasosta.

Työttömyyttä edeltäneen palkan ollessa 2500 euroa, ansiopäivärahan määrä on 1476 euroa eli tuplasti Kelan päivärahaa suurempi!

Lisäksi ansiopäiväraha kartuttaa työeläkettä. Peruspäiväraha taas ei kartuta eläkettä senttiäkään.

Työttömyyskassan jäsenyys ei ole sama asia kuin ammattiliiton jäsenyys. Työttömyyskassaan voi liittyä liittymättä ammattiliiton jäseneksi.

Työttömyyskassan jäseneksi kannattaa liittyä nyt heti, sillä kotivakuutustakaan ei voi ottaa enää silloin, kun talo on jo tulessa.

”Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla katetaan vain 5,5 prosenttia ansiosidonnaisen päivärahan kustannuksista.”

Ansiosidonnainen päiväraha

Jos saat Kelan peruspäivärahaa, olisit voinut saada ansiopäivärahaa

Suomessa maksetaan kolmea eri työttömyysetuutta: ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Ansiosidonnaista päivärahaa voivat saada työttömyyskassan jäsenet, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon.

Kelan peruspäivärahaa maksetaan työssäoloehdon täyttäneille työttömille, jotka eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Peruspäivärahan saajia oli vuoden 2018 lopussa 27 000 henkilöä.

Työmarkkinatuki on Kelan maksama työttömyysetuus työttömille, jotka eivät täytä työssäoloehtoa ja työttömille, joiden ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäismaksuaika on tullut täyteen.

Peruspäivärahan saaja on täyttänyt työssäoloehdon. Mikäli tämä henkilö olisi liittynyt ajoissa työttömyyskassan jäseneksi, olisi hän voinut saada palkan määrään perustuvaa ansiopäivärahaa.

Täysimääräinen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki on lapsettomalle 33,66 euroa päivässä, 723,69 euroa kuukaudessa (21,5 pv x 33,66 €) ja nettona (ennakonpidätys 20 %) noin 579 euroa kuussa.

Kuten edellä todettiin, työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on Kelan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea huomattavasti korkeampi.


Paljonko ansiopäivärahaa voi saada?

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä perustuu työttömyyttä edeltäneen kuuden kuukauden aikaiseen palkkatasoon.

Päiväraha koostuu kahdesta osasta: peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja työttömyyttä edeltäneeseen vakiintuneeksi katsottuun palkkaan perustuvasta ansio-osasta. Ansio-osa on keskimäärin 42 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.

Keskimääräinen ansiopäiväraha vuonna 2018 oli 61,93 euroa päivässä eli 1331 euroa kuukaudessa.

Ansiopäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa, maanantaista perjantaihin.

Omavastuuajalta ei makseta päivärahaa. Omavastuuajan pituus on viisi päivää eli yksi viikko.

Päivärahan enimmäiskesto on 400 päivää, jos työhistoriaa on takana yli kolme vuotta. Päiväraha riittää silloin noin puoleksitoista vuodeksi.

Alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan saa 300 päiväksi eli noin 14 kuukaudeksi.

Työhistoriaan luetaan hyväksi kaikki yli 17-vuotiaana tehdyt palkkatyöt.

Ikääntyneet työttömät voivat tiettyjen ehtojen täyttyessä saada ansiopäivärahaa 500 päivän ajan ja ansiopäivärahan lisäpäiviä eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Säästöt, omaisuus ja pääomatulot eivät vaikuta ansiopäivärahan määrään. Puolison tuloilla ei ole vaikutusta päivärahaan, lukuun ottamatta kotihoidon tukea tietyissä tilanteissa.

Laske oma päivärahasi ansiopäivärahalaskurilla.

Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, aivan pienillä palkoilla työttömyyskassaan liittymisestä ei kuitenkaan ole hyötyä.

Pienillä palkoilla ansiopäiväraha on yhtä suuri kuin Kelan päiväraha.

Ansiopäiväraha nousee Kelan päivärahaa suuremmaksi 850 euron ja sitä suuremmilla palkoilla.

Työssäoloehtoa voi kerryttää myös osa-aikatyössä ja osa-aikatyössä voi saada palkan päälle soviteltua ansiopäivärahaa.

Taulukkoon on merkitty perusmääräinen ansiopäiväraha ja Kelan päiväraha ilman lapsikorotuksia ja työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta maksettavaa korotusosaa sekä kulukorvausta.

PalkkaAnsiopäivärahaKelan päivärahaErotus
500 €€723 €€723 €€0 €€
750 €€723 €€723 €€0 €€
1 000 €€829 €€723 €€106 €€
1 250 €€937 €€723 €€214 €€
1 500 €€1 045 €€723 €€322 €€
1 750 €€1 152 €€723 €€429 €€
2 000 €€1 260 €€723 €€537 €€
2 250 €€1 368 €€723 €€645 €€
2 500 €€1 476 €€723 €€753 €€
2 750 €€1 584 €€723 €€861 €€
3 000 €€1 692 €€723 €€969 €€
3 250 €€1 799 €€723 €€1 076 €€
3 500 €€1 868 €€723 €€1 145 €€
3 750 €€1 916 €€723 €€1 193 €€
4 000 €€1 964 €€723 €€1 241 €€


Kuka voi saada ansiopäivärahaa? Mikä on työssäoloehto?

Ansiopäivärahaa voi saada työtön työttömyyskassan jäsen, joka on täyttänyt työssäoloehdon ollessaan kassan jäsenenä, on maksanut työttömyyskassan jäsenmaksut ja on työ- ja elinkeinotoimistossa rekisteröityneenä kokoaikatyötä etsiväksi työnhakijaksi.

Ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta työttömälle karenssin ajalta. Karenssin aikana työttömyyskorvausta ei voi saada Kelastakaan.

Palkansaaja täyttää niin sanotun työssäoloehdon, mikäli on ollut palkkatyössä vähintään 26 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana. Toisin sanoen töitä on täytynyt tehdä noin puoli vuotta viimeisen kahden ja puolen vuoden aikana.

Työssäoloehtoa kerryttävät sellaiset viikot, jolloin työaika on ollut vähintään 18 tuntia ja palkka on ollut alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen.

Koronatilanteesta johtuen työttömyysturvalainsäädäntöön on tehty muutoksia.

Työssäoloehto puolittuu väliaikaisesti nykyisestä 26 viikosta 13 viikkoon.

Lyhennetty työssäoloehto koskee palkansaajia, joilla vähintään yksi työviikko on tehty 1.3.2020 jälkeen, 13 viikon työssäoloehto on täyttynyt ja työttömyys alkaa viimeistään 31.12.2020.

Lisäksi kyseisellä ajanjaksolla päivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyyspäivästä ilman viiden päivän omavastuuaikaa.


Kassan jäseneksi liittyminen ja kassan vaihto

Työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa suomalaista. Kassojen ulkopuolella on yli 300 000 palkansaajaa eli noin 15 prosenttia palkansaajista.

Työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä Suomessa asuva, alle 68-vuotias työ- tai virkasuhteessa työskentelevä palkansaaja.

Työttömyyskassan jäseneksi ei voi liittyä, eikä työttömyyskassaa voi vaihtaa työttömänä, lomautettuna, palkattomalla sairauslomalla, vanhempainvapaalla tai asepalveluksessa ollessaan.

Myöskään päätoiminen yrittäjä ei voi liittyä palkansaajan työttömyyskassaan. Yrittäjille on olemassa oma työttömyyskassa, Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT.

Kassan jäsenyyttä haetaan kirjallisesti. Hakemuksen voi täyttää kassan verkkosivuilla sähköisesti tai paperilomakkeella.

Jäsenyys alkaa siitä päivästä lukien, kun hakemus on saapunut kassaan ja jäsenmaksun maksaminen on alkanut.

Kassan vaihtaminen tapahtuu samalla tavalla eli hakemuksen tekemisellä. Jäsenhakemuksessa voi valtuuttaa uuden työttömyyskassan hoitamaan eron entisestä työttömyyskassasta.

Työttömyyskassaa voi vaihtaa vain palkkatyösuhteen aikana.

Kassasta eroamisen voi hoitaa itsekin, kunhan muistaa liittyä uuteen kassaan kuukauden kuluessa entisestä palkansaajakassasta eroamisesta.

Aikaisemmassa työttömyyskassassa kertynyt työssäoloehto seuraa silloin mukana uuteen työttömyyskassaan.

Kassanvaihtajan tulee varmistua, että edellisen työttömyyskassan jäsenmaksu on maksettu siirtymispäivään asti.

Mikäli entinen kassa on perinyt vuosijäsenmaksua, entistä kassaa voi pyytää palauttamaan loppuvuoden jäsenmaksun takaisin.

Työttömyyskassan jäsenmaksun voi maksaa itse tai työnantajan voi valtuuttaa perimään maksut palkasta ja tilittämään suoraan työttömyyskassalle.

Työttömyyskassalain mukaan kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.


YTK ei ole halvin työttömyyskassa

Ansiopäivärahaa saadakseen ei siis tarvitse olla ammattiliiton jäsen. Riittää, että kuuluu työttömyyskassaan, joko oman alan kassaan tai johonkin kaikille avoimista työttömyyskassoista.

Mikäli ei halua liittyä ammattiliittoon, silloin loogisin valinta on halvin vaihtoehto. Työttömyyskassojen maksamat päivärahat ovat sentilleen samat kassasta riippumatta, vain kassojen jäsenmaksut vaihtelevat.

Enemmistö työttömyyskassoista asettaa kassan jäsenyydelle edellytyksiä. Esimerkiksi lääkärien työttömyyskassa on ainoastaan lääkäreille tarkoitettu kassa, muilla ei asiaa jäseneksi ja lakimiesten työttömyyskassaan pääsevät jäseneksi vain oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneet.

Yleinen työttömyyskassa YTK, joka tunnetaan myös nimellä Loimaan kassa, on sitoutumaton työttömyyskassa.

YTK:n ohella JATTK on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Lisäksi JHL:n julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa hyväksyy jäseneksi palkansaajia monilta toimialoilta.

Suomen halvimpana tunnettu työttömyyskassa YTK ei ole halvin kassa.

Avoimista kassoista halvin on JHL:n kassa, kun palkka on korkeintaan 1800 euroa kuukaudessa. Palkan ollessa tätä suurempi, halvimmaksi tulee JATTK-kassa. YTK on näistä kolmesta kassasta kallein vaihtoehto.

  • JATTK-tk 72 €/vuosi
  • Julkis- ja yksityisalojen tk 0,33 % palkasta
  • YTK 92 €/vuosi

Periaatteessa liiton jäsen voi liittyä johonkin muuhun kuin oman liiton työttömyyskassaan. Käytännössä se ei kuitenkaan kannata, koska työttömyyskassan jäsenmaksu on yleensä jyvitetty liiton jäsenmaksuun.

Työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Jäsenmaksu vähennetään veronalaisesta tulosta. Verovähennyksen voi ottaa käyttöön heti tilaamalla muutosverokortin.

Jos työttömyyskassan jäsenmaksu tuntuu kalliilta, voit ”säästää” jäsenmaksun eroamalla kirkosta.

Eroamalla kirkon jäsenyydestä sinun ei tarvitse maksaa kirkollisveroa ensi vuoden alusta lähtien. Kirkollisveron määrä on keskimäärin 1,4 %.

Esimerkki
  • Kuukausipalkka 3000 €
  • Tulovero 20 %
  • JATTK-tk jäsenmaksu 72 €/vuosi
  • Verovähennys 72 € x 20 % = 14,40 €
  • Nettojäsenmaksu 72 € – 14,40 € = 57,60 €

Työttömyyskassojen jäsenmaksut per vuosi eri kuukausipalkoilla

Työttömyyskassa 1 000 €€2 000 €€3 000 €€4 000 €€
Erityisalojen Toimihenkilöiden tk9,25 €€/kk111 €€111 €€111 €€111 €€
Erityiskoulutettujen tk Erko65 €€/v65 €€65 €€65 €€65 €€
JATTK-tk6 €€/kk72 €€72 €€72 €€72 €€
Julkis- ja yksityisalojen tk7 €€/kk84 €€84 €€84 €€84 €€
Julkisten ja hyvinvointialojen tk0,33 %40 €€79 €€119 €€158 €€
Korkeasti koulutettujen tk KOKO66 €€/v66 €€66 €€66 €€66 €€
Kuljetusalan tk0,38 %46 €€91 €€137 €€182 €€
Lakimiesten tk53 €€/v53 €€53 €€53 €€53 €€
Lääkärien tk21 €€/v21 €€21 €€21 €€21 €€
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk108 €€/v108 €€108 €€108 €€108 €€
Opettajien tk4 €€/kk48 €€48 €€48 €€48 €€
Palvelualojen tk0,50 %60 €€120 €€180 €€240 €€
Paperityöväen tk0,30 %36 €€72 €€108 €€144 €€
Posti- ja logistiikka-alan tk0,75 %90 €€180 €€270 €€360 €€
Rakennusalan tk0,52 %62 €€125 €€187 €€250 €€
Suomen Elintarviketyöläisten tk0,50 %60 €€120 €€180 €€240 €€
Super tk7 €€/kk84 €€84 €€84 €€84 €€
Sähköalojen tk0,30 %36 €€72 €€108 €€144 €€
Teollisuuden tk0,35 %42 €€84 €€126 €€168 €€
Terveydenhuoltoalan tk42 €€/v42 €€42 €€42 €€42 €€
Työttömyyskassa Finka159 €€/v159 €€159 €€159 €€159 €€
Työttömyyskassa Pro7,5 €€/kk90 €€90 €€90 €€90 €€
Työttömyyskassa Statia0,02 %2 €€5 €€7 €€10 €€
Yleinen työttömyyskassa YTK92 €€/v92 €€92 €€92 €€92 €€
Keskiarvo65 €€85 €€105 €€125 €€


Mistä ansiopäivärahan maksamiseen tarvittavat rahat tulevat?

Ansiopäivärahamaksut rahoitetaan pääasiassa palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sekä verovaroilla.

Jokaisesta palkkatilistä lähtee 1,25 prosenttia työttömyysvakuutusmaksua, niin ikään kassoihin kuulumattomilta työntekijöiltä. Tämän päälle työnantaja maksaa vakuutumaksua 0,45 – 1,70 prosenttia riippuen palkan suuruudesta.

Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla katetaan vain 5,5 prosenttia ansiosidonnaisen päivärahan kustannuksista.

Ansiopäivärahaa ei rahoiteta liiton jäsenmaksuilla. Liiton jäsenmaksut menevät ammattiliiton oman toiminnan rahoittamiseen.

Vielä kerran: kaikki työssä käyvät ihmiset joutuvat maksamaan palkastaan pakollista työttömyysvakuutusmaksua, oli sitten työttömyyskassan jäsen tai ei.

Mikäli et kuulu työttömyyskassaan, et saa koskaan tälle maksamallesi rahalle koskaan vastinetta.


Työttömyyskassat ja ammattiyhdistysliike

Suomessa on vallalla yleinen harhaluulo, että saadakseen suurempaa työttömyyskorvausta ”liiton rahoja”, pitäisi olla ammattiliiton jäsen.

Kyselytutkimusten mukaan merkittävä osa suomalaisista kuvittelee, että ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen edellytyksenä on kuuluminen ammattiliittoon.

Ammattiliiton jäsenyys ei oikeuta ansiopäivärahan saamiseen. Ansioon perustuvaa työttömyyspäivärahaa maksetaan työttömyyskassan jäsenyyden perusteella.

Harhaluulo vaikuttaa ikävällä tavalla monen työttömän toimeentuloon. Moni suomalainen jättää työttömyysturvan hoitamatta, koska he luulevat, että se on kallista ja edellyttää liiton jäsenyyttä.

Ammattiliittoon voi siis kuulua kuulumatta työttömyyskassaan ja työttömyyskassaan voi kuulua kuulumatta ammattiliittoon.

Monet työttömyyskassat kyllä toimivat ammattiliittojen yhteydessä ja tietyn alan työttömyyskassaan voivat liittyä vain kyseisen alan työntekijät. Ammattiliiton jäsenen on myös mahdollista kuulua eri työttömyyskassaan kuin oman ammattiliiton kassaan.

Vaikka tässä kirjoituksessa painotetaan työttömyyskassan jäsenyyden hyötyä, on ammattiliittoon kuulumisesta monia hyötyjä.

Ammattiliiton jäsen voi saada tarvittaessa neuvontaa ja apua työehtoihin ja työsuhderiitoihin liittyvissä kysymyksissä. Ammattiliiton jäsen saa liitosta lakkoavustusta työnseisauksen ja työtaistelun aikana.

Ammattiliiton jäsen on oikeutettu ammattiliiton jäsenetuihin. Edut ja alennukset yksinään voivat kattaa ammattiliiton jäsenmaksusta aiheutuvat kulut.

Alennuksiin ja etuihin kuuluu usein vakuutusalennuksia, matka- ja majoitusetuja, polttoainealennuksia jne.

Sain aikoinaan itse kantapään kautta huomata yllä mainitun harhaluulon vääräksi. Vartuin keskustataustaisessa perheessä. Demarit ja ammattiliitot ovat keskustalaisten mielestä sieltä ja syvältä.

Sitten kun olin ensimmäistä kertaa työttömänä, sain Kelasta peruspäivärahaa. Myöhemmin minulle selvisi, että olisin voinut saada ansiopäivärahaa, jos olisin ollut työttömyyskassan jäsen.

Vuoden työttömyysjakson aikana olisin voinut saada kymppitonnin enemmän työttömyyskorvausta. Kyllä otti pattiin.

Älä tee samaa virhettä. Liity työttömyyskassan jäseneksi nyt!

Kommentoi artikkelia