Kela ei anna, mutta ei otakaan vuonna 2019

Miltä näyttää Kelan asiakkaan vuosi 2019? Mikä muuttuu ja mitä pitää tehdä?

Suurin osa Kelan maksamista etuuksista pysyy samana kuin aikaisemmin. Kiitos tästä kuuluu Juha Sipilälle, Petteri Orpolle ja kumppaneille.

Hallitus pani eduskunnan siunauksella kansaneläkeindeksin jäihin. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien korotukset jätettiin tekemättä jo toisena vuotena peräkkäin.

Jäädytys koskee mm. kansaneläkettä, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, lapsilisää, kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea, opintorahaa, sotilasavustusta ja vammaistukia.

Mitään etuutta ei sentään leikata, eikä uusia aktiivimallin kaltaisia ”keppiä köyhille” -uudistuksia ole tiedossa. Tästä tietää, että vaalit ovat tulossa.

Joitakin Kelan etuuksia jopa korotetaan ja muutamiin asioihin tulee koko joukko pieniä parannuksia. Tämäkin on varma vaalien merkki.

Korotettavia etuuksia ovat toimeentulotuki, takuueläke ja eläketuki sekä vähimmäismääräiset sairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat, erityishoitoraha ja kuntoutusraha. Lisäksi lääkkeiden vuosiomavastuu pienenee.

Pienimpien päivärahojen ja eläkkeiden korotusten vaikutus perustoimeentulotukea saavan talouteen on nolla euroa, koska etuuksien noustessa maksettavan toimeentulotuen määrä pienenee.

Etuusmäärien muutokset eivät vaadi toimenpiteitä Kelan asiakkailta. Kela tekee maksujen tarkistukset voimassa oleviin päätöksiin ilman uutta hakemusta tai yhteydenottoa Kelaan.


Vähän lisää toimeentulotukea

Perustoimeentulotuen perusosia sentään korotetaan. Yksin asuvan perusosa suurenee kuudella eurolla 497,29 euroon kuukaudessa.

Helsingin ja Espoon kohtuullisten asumismenojen rajoja on nostettu. Kelan hyväksymän vuokran kuntakohtainen raja on jatkossa yksin asuvalla Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 694 euroa.

Perusosan ja vuokrarajojen korotusten ansiosta pääkaupunkiseudulla, Kelan normeilla liian kalliissa asunnossa asuvan toimeentulotuen saajan kuukausittaiset yhteenlasketut tulot voivat nousta jopa pari kymppiä.


Asumistuen enimmäisasumismenoja korotetaan

Yleisen asumistuen tulorajat ja huomioitavat enimmäisasumismenot nousevat. Käytännössä muutos näkyy yksin asuvalla muutamana eurona kuukaudessa.

Tämäkään muutos ei edellytä toimenpiteitä. Korotus huomioidaan seuraavassa asumistuen tarkistuksessa, viimeistään vuositarkistuksen koittaessa.

Asumismenojen huomioitavat enimmäismäärät suurenevat myös eläkkeensaajan asumistuessa.


Työttömyysturvan muutokset

Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrät pysyvät siis ennallaan indeksijäädytyksen takia. Kelan maksaman työttömyysturvan määrä pysyy alhaisempana kuin vuonna 2014.

Aktiivimallin olemassaolon toinen vuosi tuo tullessaan pieniä helpotuksia. Työttömyysetuudella voi tietyin edellytyksin opiskella lyhytaikaisesti ja opiskelu kerryttää aktiivisuutta.

Lisäksi 1.4. alkaen eli sopivasti aprillipäivänä ammattiliittojen, kuntien ja joidenkin yhdistysten työllisyyttä edistävät palvelut hyväksytään aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi.

Työttömän ei kannata edelleenkään lähteä tekemään mitään omin päin. Kaikista muutoksista on ilmoitettava etukäteen työkkäriin ikävien yllätysten välttämiseksi sekä opiskelun ja kurssien aloittamisesta on neuvoteltava.

Huhtikuun alusta lähtien työttömyysturvan sovittelu muuttuu maksuperusteiseksi. Osa-aikaisen työn aloittamisen ei pitäisi enää aiheuttaa viivästyksiä työttömyysturvan maksuun.

Tulorekisteri tulee käyttöön eli Kela saa palkkatiedot entistä nopeammin ja sovitellun työttömyysturvan käsittely nopeutuu. Työnantaja ilmoittaa palkkatiedot rekisteriin ja Kela hakee tiedot suoraan rekisteristä.

Palkkakuiteista ja muista tärkeistä papereista on hyvä pitää itse huolta tulorekisteristä huolimatta ja varautua lähettämään paperit Kelaan, ainakin alkuvuodesta.

Toimiva tulorekisteri ja sovitteluperusteiden muutos vähentävät byrokratiaa ja ovat työttömän kannalta erinomainen parannus nykytilanteeseen verrattuna.

Lokakuun alusta eläketuki laajenee koskemaan ennen 1.9.1958 syntyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Eläketuki on 784,52 euroa vuonna 2019, joka on sama kuin takuueläkkeen määrä.


Perustulokokeilu jää kokeiluksi

Kahden vuoden mittainen perustulokokeilu päättyi ja kokeiluksi se jääkin.

Kaksituhatta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa ”tekemättä mitään”. Perustuloa maksettiin vaikka työtön ei olisi ollut työnhakijana. Maksaminen jatkui myös, jos työtön löysi töitä.

Perustulokokeilun joukko on tarkoituksella rajattu pieneksi ja mukaan otettu vain työttömiä, jotta kokeilusta saataisiin oikeanlainen lopputulos.

Lopputulos tulee olemaan, että Suomeen ei tule koskaan kokeilun kaltaista vastikkeetonta perustuloa. Sellaiseen ei ole millään valtiolla varaa.

Perustulokokeiluun osallistuneiden työttömien täytyy nyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon sekä toimitettava työttömyysturvahakemus Kelaan, jos työnhaku on katkennut perustulokokeilun aikana.


Parannuksia lapsiperheille

Vanhempainrahan, äitiysrahan ja isyysrahan vähimmäismäärät korotetaan työmarkkinatuen tasolle.

Vähimmäismääräinen päiväraha on 27,86 euroa arkipäivältä maanantaista lauantaihin.

Yksinhuoltajaäidin vanhempainrahakausi pitenee 54 päivällä huhtikuusta alkaen.

Täysi elatustuki nousee pari euroa ja on 158,74 euroa per kuukausi.


Opiskelijat

Pienituloisten perheiden lukiossa tai ammattikoulussa opiskelevat lapset saavat elokuusta lähtien oppimateriaalilisän 46,80 euroa kuukaudessa.

Kela myöntää lisän automaattisesti, jos opintotuki on jo maksussa. Oppimateriaalilisä ei vaikuta toimeentulotukeen.

Lukio-opintojen opintotukiaika pitenee elokuusta alkaen yhdeksästä kymmeneen kuukauteen lukukaudessa. Kela hoitaa myös tukiajan pidennyksen ilman uutta hakemusta.

Opiskelijan vanhempien tulojen huomioinen muuttuu. Kela huomioi jatkossa veronalaiset tulot, ilman vähennyksiä. Muutos kompensoidaan korottamalla vanhempien tulorajoja.

Kela ei enää automaattisesti vähennä ennakonpidätystä opintorahasta. Tähän asti opintorahasta on pidätetty veroa kymmenen prosenttia.

Opiskelija voi tarvittaessa ilmoittaa Kelaan haluamansa ennakonpidätysprosentin.


Pientä helpotusta lääkekuluihin

Lääkekustannusten vuosiomavastuu eli lääkekatto pienenee kolme kymppiä. Lääkekatto on nyt 572 euroa.

Lääkekulujen ylittäessä lääkekaton, täytyy loppuvuoden ajan jokaisesta lääkevalmisteesta maksaa enää 2,50 euroa kappaleelta.

Lääkkeiden alkuomavastuu pysyy 50 eurossa eli viiteen kymppiin asti lääkkeet täytyy maksaa kokonaan itse ilman Kela-korvauksia.

Minimimääräiset sairauspäiväraha, erityishoitoraha ja kuntoutusraha nousevat samalla tavalla kuin vanhempainpäivärahat.

Kommentoi artikkelia